LÄMPENEVÄÄ SYKSYÄ KOHTI

Hämeenlinnan kesää ovat leimanneet kylmät uutiset

 

Kasvua tavoitelleessa kaupungissa ja maakunnassa väkiluvun kehitys kääntyi laskuun. Kasvuodotuksille rakennetut kaupungin verotulo-ennusteet romahtivat. Kaupungin hallinnon muutoksen keskeisenä taustana ollut sote-uudistus siirtyy vähintään valtuustokauden lopulle. Työmarkkinoiden kiky-sopimuksen vaikutukset tuntuvat, kaikkein kipeimmin ehkä julkisen sektorin lomarahaleikkauksissa. Palkattomia työkokeiluja aiotaan yleistää, sote-asiakasmaksujen korotukset ovat ajaneet lähes 90 000 suomalaista maksuhäiriöihin liittyvien perintätoimien kohteeksi.

 

Eihän sitä tällaisia haluaisi parhaiten marjastus- ja sienestysaikojen alkaessa ajatella. Mutta voiko niitä olla pohtimatta.

 

Väkiluvun lasku ei johdu siitä, että muuttoliike poispäin olisi kovasti kasvanut. Sen sijaan meitä kuolee enemmän kuin tänne syntyy uusia ihmisiä. Tämän on tiedetty olevan väestön vanhenemisen vuoksi edessä. Nyt se toteutuu syntyvyyden alenemisen vuoksi odotettuakin nopeammin, myös Hämeessä.  Hämeenlinnan sisällä alenema tapahtuu pääasiassa pitäjissä (Hauho, Lammi, Tuulos, Iittala, Renko), joista muutetaan kantakaupunkiin enemmän kuin vastakkaiseen suuntaan. Onneksi on sentään maahanmuuttoa ulkomailta Hämeenlinnaan. Se on nyt kaupungin elinvoiman keskeinen ehto.

 

Verotulojen aleneminen ei kuitenkaan selity pääasiassa väkiluvun laskulla. Eiväthän vastasyntyneet ja viimeisiä vuosiaan elävät ole ”parhaita veronmaksajia”. Työttömyyden korkea, 12-13 %:n taso ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen ovat verotulojenkin kannalta ratkaisevia. Osuutensa on silläkin, että uudet työsuhteet ovat osalle työnhakijoita ehdoiltaan heikompia kuin vanhat työsuhteet. Äärimmillään tarjotaan palkatonta työkokeilua tai alle 10 euron päiväpalkan ”kuntouttavaa työtä”. Myös kiky-sopimuksen palkkojen jäädytys ja julkisen sektorin lomarahaleikkaus heikentävät myös maakunnan kuntien verotuloja.

 

Tulojen pieneneminen, verojen kiristyminen ja julkisten palvelujen poikkeuksellisen suuret asiakasmaksujen korotukset vievät myös Hämeen elinvoimaa. Jos asukkaiden kulutuskysyntä ei kasva, ovat uuden yritystoiminnan mahdollisuudetkin rajalliset. Ei kaikkea voi rakentaa vain viennin ja matkailijoiden varaan, vaikka niitäkin tarvitaan.

 

Elinvoimaa ovat hyvinvoivat ja osaavat ihmiset ja heidän yhteisönsä. Elinvoimaa ovat vahvat koulutus-, terveys-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut. Julkisella sektorilla tehtävä työ on elinvoiman kannalta yhtä arvokasta kuin yksityisissä yrityksissä tehtävä työ. Valitettavan laajalle on levinnyt harhakäsitys, että ”viime kädessä” vain yksityisellä sektorilla luodaan hyvinvoinnin, verotulojen ja niihin samaistetun elinvoiman perusta.

 

Eduskunnan uudelleenvalmisteluun lähettämän sote-uudistusesityksen taustalla taisi myös olla käsitys yksityisen sektorin paremmuudesta. Onneksi uudistus kaatui perustuslakivaliokunnan kansanedustajien päättäväisyyteen. Olin niiden joukossa, jotka eduskunnan eri valiokunnissa osoitimme, että hallituksen esitys olisi lisännyt eriarvoisuutta ja kasvattanut veroilla ja asiakasmaksuilla katettavia menoja. Lisäksi ehdotus olisi loppujen lopuksi heikentänyt asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa tai itseään hoitavan ammattilaisen valintaan.

 

Kesä on ollut poikkeuksellisen kylmä. Hämeenlinnassa, maakunnassa ja valtakunnassa on syksyn esityslistoilla asioita sote-uudistuksesta kuntien ja valtion koulutus- ja työllisyysbudjetteihin, palkkojen ja työehtojen parantamiseksi käydystä työehtosopimuskamppailusta aina presidentinvaalien turvallisuuspoliittisiin linjavalintoihin. Luvassa on siis lämpenevää. Nautitaan  siis nyt loppukesästä, että syksyllä jaksamme toimia muutoksen puolesta.

Kommentointi on suljettu.

css.php