SUUNNITTELUSSA VERTAILTAVA VAIHTOEHTOJA

Uuden sairaalan suunnittelun johtavat vastuuvirkamiehet Hannu Juvonen (1) ja Eeva Rikkilä-Kettunen (2) myöntävät sen, että uuteen sairaalaan sijoitettavien toimintojen määrittelyssä ja tilatarpeissa on suuria avoimia kohtia. Epävarmuutta aiheuttavat sekä sairaanhoidon käytäntöjen ja teknologiaperustan nopea muutos että sote-uudistuksen markkinakilpailua ja palveluintegraation mahdollisuuksia koskevien linjausten ristiriitaisuudet.

 

Uuden sairaalan tarve on hyvin perusteltu. Merkittävät epävarmuustekijät ovat kuitenkin vahva peruste sille, että suunnittelussa ei ole vaihtoehtojen sulkemisen vaan ehkä jopa niiden lisäämisen aika.

 

Sairaalahankkeesta esitetyssä alustavassa suunnitelmassa (3) perus- ja erikoispalvelujen integraation ja teknologian parempi hyödyntämisen poluksi nähtiin yksinomaan palvelujen keskittäminen yhteen paikkaan. Ikääntyvässä ja energiatehokkaassa palveluyhteiskunnassa tärkeää on myös vastakkainen, lähipalveluja ja kotiin saatavia palveluja korostava suuntaus. Myös sairaanhoidon teknologisessa perustassa on käynnissä myös hajauttamista tukeva mobiili- ja etäkäyttöä mahdollistava suuntaus. Yksityisen sote-jätti Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää arvioi MTV:n uutisissa (4), yksityisen liiketoiminnan kannalta ilmeisen tyytyväisenä, että julkisten peruspalvelujen keskittäminen on heikentämässä palvelun tehokkuutta, asiakaslähtöisyyden heikentämisen rinnalla.

 

Eeva Rikkilä-Kettunen muistuttaa jutussaan, että kiinteistöjen rakentamis-  ja ylläpitokustannukset ovat vain noin 10 % sairaalan kokonaiskustannuksista.  Vanhanaikaiset tai väärin suunnitellut rakennukset tuottavat ylimääräisiä käyttökustannuksia, jotka jo 10 vuodessa voivat olla suuremmat kuin alkuperäiset rakentamiskustannukset. Juuri siksi suunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja rahaa ja tehdä myös vaihtoehtoisia suunnitelmia. Ja siltikin uudessakin sairaalassa on valmistauduttava muutos- ja lisärakentamiseen. Vanhan sairaalakiinteistön peruskorjaustarve on arvioitu noin 10 miljoonaksi euroksi vuodessa. Uudenkin sairaalan korjaus- ja muutoskustannuksetkin ovat pian miljoonien eurojen luokkaa.

 

Sairaalan rakentamisen kustannuksia veronmaksajille ei myöskään ole syytä peitellä.  Alustavan hankesuunnitelman kustannusarviossa loppusummaksi on esitetty 378,5 miljoonaa euroa (joka muuten oikein pyöristettynä on 400 eikä useimmin esitetty 350 miljoonaa). Heti kustannusarviotaulukon alla kuitenkin myönnetään, että luvuissa eivät ole mukana tontin arvo, pysäköintipaikkojen ja liikenneväylien ja mahdollisen pilaantuneen maa-aineksen poistamisen kustannukset. Tällä perusteella ja vastaavista rakennushankkeista saatujen aiempien kokemusten pohjalta uskallan pysyä arviossani lähes 500 miljoonan euron kokonaishinnasta.

 

Vierailin pari vuotta sitten hollantilaisessa Arnhemin kokonaan uudessa sairaalassa (5), jolla oli korvattu kaksi kaupungin keskusta-alueella sijainnutta vanhaa sairaalaa. Kun ihmettelin sairaalan sijaintipaikan valintaa, perusteluksi esitettiin sairaalan logistisen tehokkuuden mahdollistaminen. Sairaalan maanalaisiin kerroksiin ei tarvinnut sijoittaa pysäköintiä ja muita ulkoisen logistiikan vaatimuksia, vaan vaatehuollon, sairaalasänkyjen, tarvikkeiden, ruokahuollon, kuljetusvälineiden jne tarvitsemat sisäisen logistiikan tehostamisratkaisut robotteineen ja tietojärjestelmineen. Avaralle maa-alueelle oli mahdollista sijoittaa suuren henkilöstön, suuren asiakasmäärän, ambulanssiliikenteen ja ulkoistettujen huoltopalveluiden vaatimaan liikenteen, pysäköinnin ja muut vaatimukset ilman, että niistä muodostuisi liikenteellisiä sumppuja tai asiakkaiden kannalta saavutettavuusongelmia.

 

Alustavan hankesuunnitelman perusteella voi päätellä, että sairaalasta muodostuisi yli 2000 ihmisen työpaikka, ulko-ovista liikkuisi päivittäin 1500-2000 potilasta ja lisäksi merkittävä potilasmäärä ambulansseilla, ulkoistetut huoltopalvelut ja tarvikeliikenne edellyttäisivät merkittävät väylät. Sairaalan korvaamaksi suunnitelluista palvelupisteissä on nykyisin noin 1100 pysäköintipaikkaa, joista suunnitelmassa on mainittu vain Ahveniston 900 paikkaa. Jos kyse ei olisi asukkaiden keskeisten palvelujen järjestämisestä, tällainen tuotantoyksikkö sijoitettaisiin keskustan sijasta Moreenin tällaisiin logistiikkavaatimuksiin suunnitellulle yrityskiinteistöalueelle tai vastaavien asiakas- ja pysäköintivolyymien Tiiriöön. Ennen kuin haasteisiin vastaaminen on konkreettisesti suunniteltu, ei mielestäni voi perustellusti ottaa kantaa siihen, sijoitetaanko uusi sairaala rautatieaseman lähelle vai nykysairaalan viereen Ahvenistolle.

 

Juhani Lehto

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (emeritus)

Kaupunginvaltuutettu

 

Viitteet:

4 kommenttia artikkeliin “SUUNNITTELUSSA VERTAILTAVA VAIHTOEHTOJA”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Anteeksipyyntö hyväksytty. Minäkin vasta äskettäin opettelin ja opin monien kiemuroiden jälkeen jollain tavalla tätä bittipeliä hallitsemaan.

  2. avatar Juhani sanoo:

    Sorry Eero Heikkinen. En ollut ennen käyttänyt kommenttien hyväksymiskomentoa ja tein sen ensin väärin. Anteeksi.

  3. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Onko kommentti sopimaton sisällöltään vai ilmaisultaan, kun ei tule hyväksytyksi?

  4. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Kun seuraa sairaalan paikasta käytävää keskustelua huomaa kuinka eri linjoilla hankkeen puuhamiehet ja suuri yleisö ovat. Suunnitellun paikan haittapuolista on saatu aikaan pitkä lista. Näitä esitettyjä väittämiä ratkoi Ville Vuorijärvi (Kanta-hämeen sairaanhoitopiirin tekninen johtaja) eilisessä 16.9 Häsa mielipidekirjoituksessa. Hän ratkaisisi sijoituspaikan tuomat ongelmat kiinteistön rakenteellisilla ratkaisuilla. Rauhallisenpi sijoituspaikka ratkaiseisi ongelmat varmasti, eikä olisi pelkoa ns. ”homeongelmasta”, joka taitamattomalla rakentamisella uhkaa koko yhteiskunnan taloutta ja ihmisten terveyttä.

    Hanke näyttää olevan enemmän politikkojen ja ns. asiantuntijoiden puuhaa. Ovatko toimitilojen käyttäjät ja erityisesti siellä työskentelevät tuoneet kantaansa suunnitelmiin ja sijaintiin esiin. Henkilökunnalla voisi olla näkemyksiä kohteen sijaintiin.

    Eri vaihtoehtojen julkinen vertailu olisi yhteiskunnan avoimuusperiaatteen mukainen. Vai onko vaihtoehtoja edes ollut olemassa. Yhteiskunnan päätöksentako näyttää sattumanvaraiselta ja polittisista tuulista riippuvalta. Eli sairaalan paikka ja ehkä rakenteetkin päätettään polittisen ammattitaidon perustein ja lainsäädännön muutospaineen alla turhalla kiireellä, kun saadaan vielä olla päättävä elin.

    Onko 10 vuotta kun nykyistä sairaalaa laajennettiin.

css.php