DEMOKRATIAVAJETTA HÄMEENLINNASSA

Puheenvuoro Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa hallintosäännön tarkistamista käsiteltäessä 10.12.2018/ Juhani Lehto

 

Perustuslain 121 §:n mukaan kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntavaaleissa asukkaat antavat valtuutetuille vallan ja vastuun tästä itsehallinnosta huolehtimisesta. Hallintosääntö taas on päätös, jolla valtuusto jakaa tätä valtaa kaupunginhallitukselle, lautakunnille, johtaville virkamiehille ja kaupungin yhtiöiden, liikelaitosten ja sopimuskumppanien johdolle.

.

Vallan delegoinnissa on kuitenkin syytä olla tarkkana. Varsinkin siksi, että vastuu asukkaille säilyy valtuutetuilla, kullakin erikseen ja kaikilla yhdessä. Hallintosäännössä on kysymys demokratiasta ja siitä, miten kykenemme kantamaan meille demokraattisessa kunnassa keskittyvän vastuumme kaupungin toiminnasta.

 

Me vastaamme, kun asukkaat kysyvät vaikkapa koulun kohtalosta kaupunginhallituksen palveluverkkopäätöksen seurauksena, vanhan asukkaan hoivan laadusta yksityisessä sopimuspalvelutalossa, Linnan Kehitys -yhtiön kaupunkimarkkinoinnista tai jätevesien valumisesta johonkin kauniista järvistämme. Me vastaamme, kun asiakaskyselyissä 80 % on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta meidän on vastuu myös silloin, kun monet eivät ole tyytyväisiä. Tai kun kaupungin henkilöstön hyvinvointimittarit osoittavat keskimäärin myönteistä kehitystä, mutta myös silloin, kun tulee raportteja ylikuormituksesta ja liiallisen kiireen aiheuttamasta palvelun laadun heikentymisestä.

 

Tuntuuko teistä, kollegat valtuutetut, että vastuu on helppo kantaa? Vai onko joskus tai useamminkin houkutus sanoa kaupungin asiasta, että vastuu on yhtiöllä, toimialajohtajalla, kaupunginhallituksella, en ole voinut vaikuttaa. Tai harmittaako teitä, kun valtuustossa yritätte ottaa jotain asiaa esille ja kaupunginhallituksen suunnalta teille sanotaan, että nyt ei ole oikea aika ottaa siihen kantaa, asia on kyllä valmistelussa ja tulee käsittelyyn aikanaan. Kun asia sitten tulee käsittelyyn, teille sanotaan, ettei tuollaisiin muutosesityksiin voi nyt ottaa kantaa, ne olisi pitänyt tuoda käsittelyyn jo viikkoja sitten asian valmisteluvaiheessa.

 

Jos tuossa tilanteessa sanot, että valmisteluvaiheessa tuleva esitys ei ollut julkinen, sinulle sanotaan, että ”kaupunginhallituksen pöydän ympärillä” ovat kaikkien puolueiden edustajat, miksei asiaa tuotu sinne keskusteluun. Kyllä, siellä ovat kaikkien puolueiden edustajat, joistakin puolueista monta, joistakin yksi ja kahdesta ryhmästä edustaja ilman äänivaltaa päätöksenteossa. 51 kaupunginvaltuutetun vaikutusvalta korvautuukin 11 kaupunginhallituksen jäsenen vallalla. Ja heiltä valta siirtyy taas yhtiöiden, virkamiesvallan, neuvottelujen ja muihin syövereihin. Mutta vastuu kuntalaisille säilyy yhä meillä.

 

Olemme saaneet myös kuulla, että vain kaupungin ylimmässä johdossa on oikea kokonaisnäkemys, jonka pohjalta yksittäisiä käsiteltäviä asioita voidaan arvioida kaupungin kokonaisuuden kannalta oikein ja päätyä oikeisiin ratkaisuihin. Kaupungin ylimmällä johdolla tarkoitetaan yleensä kaupungin muutamien virkamiesjohtajien ja kaupunginhallituksen muutaman tärkeimmän vaikuttajan valtaa, eikä ylimmän päättävän elimen eli kaupunginvaltuuston kollektiivista valtaa. Me rivivaltuutetut ja usein kaupunginhallituksenkin vähemmän vastuullisina pidetyt jäsenet tarkastelemme tämän näkemyksen mukaan asioita yksipuolisesti, jostakin erityisintressistä lähtien tai ainakin asiantuntemattomasti.

 

Asiantuntemattomuudeksi tulkitaan se, että meiltä puuttuu päätöksenteossa jotain sellaista tietoa, joka kaupungin ”ylimmällä johdolla” on. Ongelma paikantuu kaupungin ylimpään johtoon: miksi päätöksentekoon tarvittava tieto ei leviä ja ole julkista? Yksipuolisuuden ja erityisintressien osalta ratkaisu ei ole päätösvallan keskittäminen pienelle porukalle, koska siinäkin kaikilla on omaa yksipuolisuuttaan ja erityisintressejään. Demokratian perustana on se periaate, että eri intressejä tasapainottamaan tarvitaan valtuuston kaltaista kuntalaisia edustavaa laajempaa erilaisten näkemysten ja kokemusten kirjoa. Parhaimmillaan kaupungin hallinto on kuntalaisten erilaisia intressejä edustava avoin keskustelu- ja päätöksentekofoorumi.

 

Ja sanotaanpa meille vielä niinkin, että miksi ette vaikuta ryhmien kautta edustajiinne? Ja kyllähän me vaikutammekin, mutta vain sen rajatun tiedon ja liian lyhyiden aikataulujen puitteissa, joita ryhmille annetaan. Vai rikotaanko muissa ryhmissä laajemmin ei-julkisen valmistelun kieltoja? Taitaa olla myös aikansa elänyt käsitys, että puolueryhmät olisivat jotenkin yksimielisyyden foorumeita ja mielipide-eroja olisi vain puolueryhmien välillä. Tällä yksimielisten puolueiden harhakuvalla ja siihen liittyvällä ryhmäjohdon kannasta poikkeamisen rankaisemisella rikotaan jokaisen valtuutetun velvollisuutta ja oikeutta ottaa itsenäisesti kantaa. Samalla sillä heikennetään myös valtuuston kykyä käydä vapaata ja päätöksiin vaikuttavaa dialogia ennen päätöksentekoa. Viime kädessä sillä estetään demokraattisen päätöksenteon toteutuminen kaupungissa.

 

Edellä sanottu liittyy kiinteästi hallintosääntöön. Hallintosäännönkin suhteen meille on ilmoitettu toistuvasti, että nyt ei ole oikea aika ottaa hallintosäännön muutostarpeisiin kantaa ja että se oikea aika on sitten kun sääntöä uudistetaan laajemmin. Näin on tehty esimerkiksi kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärän osalta sekä valtuustokauden alussa että nyt jäsenten uuden valinnan valmistelun yhteydessä. Niin sanottiin palveluverkkoa koskevan keskustelun yhteydessä viime keväänä. Siis nyt ylin johto tuo asian taas pikavauhdilla kaupunkilaisten demokraattisesti valitsemien päättäjien päätettäväksi ja samalla sanotaan, että muutosehdotukset olisi pitänyt ottaa esiin aiemmin? Siis milloin aiemmin? Ei silloin, ei nyt, milloin?

 

On siis aivan ilmeistä, ettei tällä valmistelutavalla voi syntyä riittäviä edellytyksiä hallintosäännön uusimiseen sillä perusteellisella tavalla, jonka asiakirjan keskeinen asema kunnallisen itsehallinnon ja demokratian kannalta edellyttäisi. Siksi esitän päätökseen liitettäväksi seuraavan valtuuston ponsilausuman:

Hyväksyessään vuoden 2019 alusta voimaan tulevan hallintosäännön valtuusto edellyttää, että seuraava hallintosääntöuudistus valmistellaan siten, että valtuusto pääsee valmistelun alusta alkaen osallistumaan muutostarpeiden määrittelyyn ja muutosvaihtoehtojen tunnistamiseen. Ellei mahdollinen maakunta- ja soteuudistus aiheuta tarvetta kiireellisemmälle hallintosäännön remontille, seuraavan uudistuksen tulisi valmistua valtuuston päätettäväksi kevätkaudella 2020.

 

Tämän ponsiehdotuksen mukaisessa valmistelussa käsittelyyn olisi tultava ainakin valtuuston vaikutusvallan lisääminen, kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärä, lautakuntien määrä ja tehtävät, konsernijohtamisen periaatteet sekä päällikkövirkamiesten määrä ja toimivaltuudet.

 

Kommentointi on suljettu.

css.php