VISIOITA HÄMEENLINNAN KESKUSTAN KEHITYKSESTÄ

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa oli eilen 7.10.2019 käsittelyssä kaupunginhallituksen esitys hyväksyä noin 30-sivuinen runsaasti havainnekuvitettu ”Keskustaviso 2035” (linkki 1.). Asiakirja on yhdistelmä tavoitteita, monia pieniä ja joitakin suuria kehityshankeideoita. 

Sekä asiakirjasta että erityisesti sen valmisteluasiakirjoista käy ilmi, että visio rakentuu vahvasti eräiden kiinteistökehitysbisnesyritysten isoihin hankkeisiin (erityisesti parkkiluola Torin alle ja Hämeensaareen esitetty ”suurareena”). Näitä kuvataan keskustan kaupallisia palveluja koskevan raportin (linkki 2.) mukaisesti toivotun kehityksen edellytyksenä oleviksi ”ankkurihankkeiksi”. 

Vision valmistelussa on ollut myös muutamia noin sata osanottajaa ssaneita asukkaille avoimia työpajoja ja jonkin aikaa keväällä ja heinäkuun parhaaseen loma-aikaan avoimena olleita nettikommentointimahdolli-suuksia. Osallistuin itsekin kaikkiin näihin avoimiin foorumeihin esittäen omia kommenttejani. Foorumien yhteenvetona tehdyssä raportissa (linkki 3.) kerrotaan, että asukkailla oli erityisesti monia keskusta-alueen ranta-alueita ja torin seutua koskevia visioita roska-astioista, uimapaikoista, kahviloista ja paviljongeista alkaen. Yhteenvedossa ristiriitoja aiheuttavaksi todetaan toriparkki ja Hämeensaari-areena.

Voi siis todeta, että bisnestahojen ja kaupunkilaisten visiot poikkesivat valmisteluaineistossa toisistaan ja valtuustolle esitetty visio painottui ensin mainitun suuntaan, joskin myös asukkaiden toiveita mainittiin.

Kaupungistuminen ja paluu ydinkeskustoihin

Valtuuston kokousta edeltäneessä julkisessa keskustelussa väitettiin usein, että esitetty visio perustuu yleismaailmallisen kaupungistumisen ja keskusta-asumisen kasvun trendiin. Samalla mikä tahansa kritiikki luonnosta kohtaan leimattiin epärealistiseksi kaupungistumisen vastustamiseksi. Puheenvuoroni alussa huomautin, että kaupungistuminen on kiistämätön trendi. Huomautin myös, että valtuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä perspektiivin asukasmäärän huomattavaan kasvattamiseen yksimielisesti. Osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä äänestettiin toriparkin mahdollistamisesta kaavassa, mutta ei asukasmäärän kasvattamisen mahdollistamisesta. Keskusta-asumisen keskeisyys kaupungistumisessa ei kuitenkaan ole yleismaailmallinen trendi. Suurin osa kaupunkien asukkaista asuu niin Suomessa kuin muualla ydinkeskustojen ulkopuolella. Hämeenlinnaankin muutetaan paljon useammin kantakaupungin muihin osiin kuin ydinkeskustaan, siitä huolimatta että asuntojen tarjonta on jo keskustassa lisääntynyt. Keskusta-asumisen uusi nousu vauraiden maiden kaupunkien kehityksessä on usein liitetty kaupunkirakenteiden gentrifikaatioksi kutsuttuun ilmiöön. Suomeksi sen voisi ilmaista  kaupunkilaisten eri sosiaalisten ryhmien eriytymiseksi kaupungin eri alueille.  

Aiemmin paremmin toimeentuleva keskiluokka on usein kadonnut autoineen ahtaista keskustan asunnoista asumaan väljempiin asuntoihin vihreämmille keskustoja ympäröiville pientaloalueille. Keskustojen saneeraukset ja asuntojen hintojen ja vuokrien nousu erityisen korkealle keskustoissa yhdessä perhekokojen pienenemisen ja elämäntavan muutosten kanssa on yhteydessä toisenlaiseen gentrifikaatioon. Hyvin toimeentulevat ovat alkaneet suosia keskustoja – ja muilla on vaikeuksia selvitä keskusta-asumisen hintatasosta. Myös Hämeenlinnan keskustavisiossa tausta-aineistoineen on merkkejä siitä, että tausta-ajatuksena olisi houkutella nimenomaan parempituloisia ihmisiä keskustan asuntojen ja palvelujen ostajiksi ja kaupungin veronmaksajiksi. Keskustan palveluihin ja ylläpitoon tarvittaisiin varmaan myös pienipalkkaisia, mutta asunnot heille ehkä tarjottaisiinkin keskustaa ympäröivän kantakaupungin halvempien kerrostalojen alueilta. Tämä on vähintään riski, joka olisi otettava vakavasti. 

Mikä ihmeen visio?

Organisaation visiolla tarkoitetaan asiantuntijakeskustelussa useimmiten sanoitettua näkymää siitä, millaiseksi organisaatio pyrkii kehittymään keskipitkällä aikavälillä. Kerrotaan, millainen organisaatio on ideoinnin tai suunnittelun kohteena olevan ajanjakson jälkeen. Visioissa pyritään lyhyeen ja täsmälliseen sanontaan. Tämän näkymän pitäisi toimia kriteerinä sille, mitä muutoksia organisaatiossa ja sen toiminnassa on syytä tehdä – ja mitä ei – jotta näkymä voisi mahdollisuuksien mukaan muuttua todeksi.

Valtuustolle esitetty keskusvisioluonnos ei ole tiiviisti esitetty näkymä. Siinä on toki tavoitteiksi nimettyjä lauseita. Niistä useimmat kuvaavat sitä, mihin suuntaan nykytilanteesta pyritään lähtemään eikä vuonna 2035 tavoiteltua tulosta. Niitä ei ole koottu tiiviiksi näkymäksi, luultavasti myös siksi, että mukana on vaikeasti yhteensovitettavia tavoitteita. Esimerkkinä keskustan hiilijalanjälkeä kasvattava betonirakentaminen, henkilöautoilun kasvun mahdollistaminen ja pyöräreittien kehittämisen ajoittuminen vasta toriparkin valmistumisen jälkeiseen aikaan. Miten ne sovitettaisiin yhteen keskustakokonaisuuden nopean hiilijalanjäljen alentamistavoitteen kanssa?

Millaisia näkymiä esittäisin visiossa? 

Olen jo aiemmin julkaistussa kirjoituksessa osoittanut visioluonnoksen keskeisiä heikkouksia (linkki 4.). Valtuustossa halusin osoittaa, että on olemassa myös parempia vaihtoehtoja sekä vision sisällöksi että sen esittämistavaksi. Valtuuston kokouksessa esitinkin positiivisen vaihtoehtoisen vision kuusi keskenään yhteen sopivaa ydinkohtaa. Kunkin yhteyteen lisään vielä muutaman kommentin valtuuston hyväksyttäväksi esitetyn vision heikkouksista. Positiivisen vaihtoehdon elementit olisivat seuraavat kuusi näkymää vuoteen 2035:

1.Keskustan osayleiskaavan mahdollistamasta asukkaiden määrän lisääntymisestä on toteutunut merkittävä osa.  Asuntotarjontaa on niin pieni- kuin keskituloisillekin. Asuntojen määrän lisääntyminen on kyetty toteuttamaan säilyttäen historiallisesti ainutlaatuisen ruutukaavakeskustan harmonia ja aiemman asuntokannan ympäristöarvot. Ruutukaavakeskustan välittömään yhteyteen on näin saatu aikaan kokonaisuuteen sopivia viihtyisiä, ympäristön arkkitehtuuriin yhteen sopivia ja runsaat viheralueet sisältäviä kortteleita.

Toisin kuin valtuustolle esitetyssä visiossa, vaihtoehto ottaa selkeän kannan pienituloisten mahdollisuuksiin asua keskustassa.

Esitetty visioluonnos ei juurikaan kanna huolta siitä, miten uudisrakentaminen ruutukaavakeskustan välittömässä yhteydessä ja täydennysrakentaminen vanhassa keskustassa olisi ristiriidassa kaupunkikuvan, harmonian ja entisten asuntojen hyvän ympäristön turvaamisen kanssa. Vaihtoehtoinen visio ottaa tämän turvaamisen keskeiseksi onnistumisen kriteeriksi. Kaupungille on kyllä valmistunut ydinkeskustan ykköskorttelin asemakaavavalmistelun yhteydessä hyvä raportti uuden rakentamisen sopeuttamisesta kulttuurihistorialliseen kaupunkikuvaan (linkki 5.). Valitettavasti vain tätä raporttia ei ole hyödynnetty, mainittu tai tehty tunnetuksi vision valmistelun yhteydessä. Sen sijaan visioesityksen havainnekuvitus (linkki 1.) kertoo aivan toista.Useimmat kuvat esittävät suhteelliseen huonosti kulttuurihistorialliseen kaupunkikuvaan soveltuvia laatikoita.

2.On otettu iso harppaus jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen. Maksuton, laadukas ja kattava joukkoliikenne on lisännyt koko kantakaupungin ja pitäjien asukkaiden tasavertaisia mahdollisuuksia työssäkäyntiin, yksityisten ja julkisten palvelujen käyttöön ja osallistumiseen tapahtumiin, liikuntaan, muihin harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Erityisen merkittävää on ollut kehitys lasten, nuorten, ikääntyneiden ja pienituloisten osallistumismahdollisuuksien kasvussa.

Valtuustolle esitetty visio perustuu ajatukseen, että ydinkeskustan keskeiset pyöräily – ja jalankulkureitit kulkisivat torin laitoja. Niitä ei saataisi valmiiksi ennen kuin toriparkki on suunniteltu, asemakaava muutettu mukaan lukien todennäköiset valitusten käsittelyt ja niiden jälkeen parkkiluola ja sen sisään- ja ulostuloväylät ja kate rakennettu. Ja vielä torin päällyste palautettu ennalleen. Tämän on yhteensä arvioitu kestävän ainakin 5-6 vuotta. Pyöräilyyn ja jalankulkuun panostaminen viivästyisi siis jopa seuraavan vision uudistamisen yli. Nyt käsillä oleva visiohan tehtiin 5 vuoden kuluttua edellisestä vuoden 2014 keskustavisiosta.

Joukkoliikenteen kehittämisestä esitetty visio lupaa ainoastaan, että ”joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan”. Tämä ei tosiaankaan riitä. Jotta keskusta olisi kaikkien hämeenlinnalaisten yhteinen keskusta, kuten visioesityksessä luvataan, Hämeenlinnaan tarvitaan maksuton, kattava ja korkealaatuinen joukkoliikenne. Se on erityisen tärkeää lapsille, nuorille, ikääntyneille ja pienituloisille. Vasemmiston valtuustoryhmän johdolla asiasta jätetään tänään valtuustoaloite.

3.Torin varrella olevaan lääninhallituksen kortteliin ja entisen lääninsairaalan kortteliin on kehittynyt merkittävä yliopistollinen tutkimus- ja koulutuskeskus Tampereen ja pääkaupunkiseudun yliopistojen ja Hamkin sekä kaupungin yhteistyöllä. Sen vaikutukset säteilevät merkittävänä työpaikkojen lisääntymiskehityksenä koko Hämeenlinnassa ja nuorten ja lapsiperheiden lisääntyvänä kiinnostuksena jäädä tai muuttaa kaupunkiin.

Visioesitys asettaa tavoitteeksi ”1100-1600 uutta työpaikkaa” keskusta-alueelle vuoteen 2035. Visioesitykseen sisältyy myös ratkaisuja, jotka vähentäisivät työpaikkoja, suurimpana sairaalatoiminnan lopettaminen vanhan Lääninsairaalan alueella. Lisäksi pienistä palveluyrityksistä vuosittain jokin osa lopettaa toimintansa ja uudet yritykset käynnistävät toimintaansa. Jos tavoitteena on lisätä työpaikkojen määrää 1100-1600:lla, miksei sitten kirjoiteta niin? Tällaiset lapsukset kertovat, miten vähän on huomiota kiinnitetty tähän tavoitteeseen.

Vision taustaselvityksessä yksityisten palvelujen kehitysmahdollisuuksista ja -edellytyksistä keskustassa (linkki 2.) todetaan, että vision yksi keskeinen riski on, että odotettu työpaikkakehitys ei toteudukaan. Riskin vähentämisen edellytyksenä pidetään julkisen sektorin työpaikkojen lisäämistä. Visioesityksessä ei kuitenkaan ole tätä koskevaa tavoitetta tai näkymää. Vaihtoehtoni ratkaisisi tätä ongelmaa.

Ymmärrän kyllä, että näkymä yliopistollisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen saamisesta Hämeenlinnan keskustaan on erittäin vaativa tavoite. Se edellyttää yhteisen vision rakentamista yliopistojen, Hamkin ja kaupungissa toimivien suurimpien yksityisten ja julkisten tutkimusta ja korkeaa asiantuntemusta tarvitsevien organisaatioiden kesken. Mutta ei kai visioita tarvita muutenkin toteutuvien tavoitteiden, vaan nimenomaan vaativien tavoitteiden edistämiseksi? 

4.Lähijunaliikenteen lisäksi Hämeenlinnasta on 20 minuutin välein nopeat ja luotettavat junayhteydet Helsingin ja Tampereen suuntaan. Yhteyksien käyttö on lisääntynyt 10 % vuodessa viimeisen 18 vuoden ajan. Vanhoista aseman rakennuksista on tehty kulttuurihistoriallisia arvoja säilyttäen kauppahalli yhteistyössä seudun luomu- ja muiden viljelijöiden ja pienyrittäjien kanssa. Uusi asema bussiliikenneyhteyskeskuksineen ja pysäköintiratkaisuineen on tehty Harvialantien varteen, hyödyntäen myös Kantolan rautatiehen rajoittuvia osia.

Visioesityksen tausta-aineistoksi tehdyssä kaupallisten palvelujen selvityksessä (linkki 2.) toriparkki- ja areenakeskeisen vision vaihtoehdossa keskustan kehitystä painotettaisiin enemmän ja nopeammin nimenomaan aseman seudun suuntaan. Kun kuitenkin Hämeenlinnan vanhat aseman rakennukset ovat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaita, en esittäisi monien keskisuurten kaupunkien mallin mukaista joukkoliikennekeskushirviötä nykyisen aseman paikalle. Tämä olisi senkin vuoksi ongelmallista, että aseman yhteydessä tarvitaan vielä pitkään myös riittävästi halpoja pysäköintipaikkoja. Ratkaisu voisi olla uuden keskuksen rakentaminen 300-400 metriä nykyistä asemaa etelämmäksi. Siellä on radan itäpuolella valmiiksi valtion omistuksessa olevaa maa-aluetta. Radan länsipuolella voisi hyödyntää Kantolan pohjoispään radanvarsialueita.

5.Keskustan yksityiset palvelut ovat kehittyneet kaupunkilaisten ja vierailijoiden moninaisuuteen ja keskustan kaupunkikuvaan sopeutuvaksi menestyväksi pienyritysvaltaiseksi kokonaisuudeksi. Keskustassa on sekä riittävästi keskustassa asuvien julkisia lähipalveluita että koko Hämeenlinnan seudun asukkaita palvelevia laadukkaita julkisia kulttuuri- ja muita palveluita, joiden tarjonta ja taso ovat viime vuosina lisänneet kaupungin mainetta ja vetovoimaa.

Visio tavoittelee jopa 4000 asukkaan lisäystä, mutta ei sisällä visiota näiden tarvitsemista julkisista hyvinvointipalveluista. Lisäksi keskustan koulut ja monet julkiset palvelut, erityisesti kulttuuripalvelut, on tarkoitettu myös keskustan ulkopuolella asuville. Kunhan vain joukkoliikenne tekee palvelujen käytöstä tasavertaisen mahdollisuuden kaikille.  Yksityisten palvelujen taustaselvityskin muistuttaa (linkki 2.), että julkisten palvelujen hyvä tarjonta on yksityisten palvelujen kehityksenkin kannalta erittäin merkittävä edellytys.

6.Edellä kuvattu kehitys on merkittävästi vaikuttanut siihen, että Hämeenlinna on saavuttanut etuajassa tavoitteensa hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Keskeistä on ollut betonirakentamisen ja  yksityisauto- ja muun moottoriliikenteen korvaaminen ilmastoystävällisemmillä vaihtoehdoilla sekä energiatehokkuuden edistäminen kaikessa toiminnassa. 

Esitetyssä visioluonnoksessa on kyllä esitetty hiilineutraalisuuden tavoite, mutta vision muita tavoitteita ei ole arvioitu tämän tavoitteen kannalta. Saati sitten, että ne olisi sopeutettu tähän tavoitteeseen.  

Visio yksikössä vai monikossa?

Valtuustossa käydyssä keskustelussa erittäin monet puheenvuoron käyttäjät totesivat, etteivät voi tukea kaikkea visioesityksessä olevaa. Monille tämä tarkoitti, että he eivät kannata toriparkin rakentamista. Monet ilmoittivat, että he eivät kannata joitakin (monikossa) visioesityksen yksityiskohtia. Harvat kertoivat, mitä nämä kunkin ilmoittamat ei-toivotut yksityiskohdat ovat. Monet kuitenkin sanoivat, että antavat tukensa visioesityksen kokonaisuudella. Näyttää siis siltä, että valtuutetuilla ei ole yhtä yhteistä visiota, vaan monia erilaisia visioita. Visioiden erot voivat olla pienempiä tai suurempia ja koskea samoja tai eri kohtia luonnoksessa.

Ilmoitin puheenvuorossani, että olisin valmis hylkäämään koko esityksen, koska pidän sen heikkouksia varsin merkittävinä. Valtuuston suuri enemmistö ajatteli, että valtuutettujen eri tulkinnat visiosta hoidetaan sillä , että visioon ei sitouduta. Sen sijaan valtuusto päätti, että vision keskeisimpiin kohtiin otetaan kantaa valtuustossa vasta, kun ne kukin erikseen on tuotu valtuuston päätettäväksi.

Tuli vasta jälkikäteen mieleen, että olisiko ongelma ratkaistu sillä, että asiakirja olisi otsikoitu nominaalimuodon sijasta partitiivimuodossa. Ei siis ”Keskustavisio 2035”, vaan esimerkiksi ”Hahmotelmia keskustavisioksi 2035”.

Linkit asiakirjaluonnokseen ja taustaselvityksiin:

Linkki 1. Valtuustolle esitetty Keskustavisio 2035 -luonnos. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/10/HML_2035.pdf

Linkki 2.  Keskustan kaupan palveluverkkoselvitys. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/06/Hameenlinnan-keskustan-palveluverkkoselvitys-29.5.2019_kevyt.pdf

Linkki 3. Keskustavision valmistelun vuorovaikutuksen raportti. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/06/Keskustavisio_vuorovaikutus_loppuraportti_20190603.pdf

Linkki 4. Keskustavisio 2035-esitys ei kelpaa. http://jl2019.blogijanne.fi/2019/09/24/keskustavisio-2035-ehdotus-ei-kelpaa/

Linkki 5. Rakennushistoriaselvitys: Ruusukorttelin kehitys. https://www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/03/HML_-RUUSU_KORTTELI_RHS-2018.pdf

Kommentointi on suljettu.

css.php