HARHAUTTAVIA ESITTELYJÄ JA VALTUUSTON SYRJÄYTTÄMISTÄ HÄMEENLINNAN SUURAREENAHANKKEESSA

Useisiin muihinkin kaupunkeihin jäähalli-tapahtuma-areena-kovan rahan asunnot -yhdistelmää suunnitteleva yritysryhmä sai vuosi sitten tukea Hämeenlinnan korkeimmalta johdolta. Se sai kaikelta julkisuudelta piilossa valmistellulla kaupunginhallituksen äänestyspäätöksellä suunnitteluvarauksen aiemmista hankkeista kopioidun ja Hämeenlinnaan yli 200 miljoonan euron rakentamiskuluihin skaalattavan kiinteistöhankkeen toteuttamiseksi kaupungin keskustan järvenranta-alueelle (katso tarkemmin tästä: http://jl2019.blogijanne.fi/2019/03/04/hameensaarihankkeen-kaynnistys-uudelleen-arvioitavaksi/ ). Eduskunnan oikeusasiamiehen vastausta tuon päätöksentekoprosessin laillisuutta koskevaan kanteluun odotetaan saatavaksi tämän talven aikana.Hämeensaari

Tammikuussa 2020 Hämeenlinnan kaupunginhallitus sai eteensä ehdotuksen kumppanuussopimuksesta projektioyhtiöksi yhdistyneen yritysryhmän kanssa tehtäväksi ”kumppanuussopimukseksi”. Sopimusluonnos ja sen esittely liitteineen osoitti, että vuotta aiemmin kaupunginhallitukselle esitetyt suunnitteluvarauksen perustelut kaupungin sitoutumattomuudesta läheisempään yhteistyöhön juuri tämän yritysryhmän kanssa ja sen esittämän hankeidean pohjalta ja ilman suunnittelukustannuksiin osallistumista ovat murentuneet.

Kaupunginhallituksen hyväksymispäätös sopimuksesta annettiin helmikuun alussa kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Tiedoksiannosta käytiin valtuustossa kriittinen keskustelu, jonka alussa käytin alla olevan puheenvuoron. Kritiikkiin yhdyttiin useimpien valtuustoryhmien jäsenten puheenvuoroissa. Kaupunginjohtajat ja kaupunginhallituksen johto eivät sen sijaan nähneet tarpeelliseksi vastata valtuuston edessä kritiikkiin mitenkään.

Seuraavassa koko puheenvuoroni.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus hyväksyi 18.2.2019 äänestyspäätöksellä suunnittelualuevarauksen myöntämisen Hämeensaaren areena -hankkeen yritysryhmälle ilman mitään edeltävän julkisen keskustelun ja arvioinnin mahdollisuutta.

Esittelytekstin mukaan suunnitteluvarauksella myönnettiin yritysryhmälle yksinoikeus jatkaa tehtyä esiselvittelyä ”kehitysvaiheella” vuosina 2019-2021. Kehitysvaiheen arvioitiin esityslistan mukaan maksavan 2-3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei millään tavoin osallistuisi kehitysvaiheen kustannuksiin, mutta ohjaisi kehitysvaiheen suunnittelua. Esityslistan liitteenä olevassa yritysryhmän tuottamassa hankkeen vaiheistuksen kuvauksessa alueen kaavoitusta kuuluu tähän kehitysvaiheeseen, ja kaupungin rooliksi mainitaan ”kaavoituksen ohjaaja”. 

Esittelytekstin mukaan ”kehitysvaiheen tarkoitus on tuottaa näkemys Hämeenlinnan keskustaan,

Hämeensaareen, sijoittuvan kaupunkikehityshankkeen toiminnallisesta ja

taloudellisesta toteutuskelpoisuudesta.”

Kaupunginhallituksen kokouksessa 18.3.2019 hanke oli uudelleen käsittelyssä edellisen kokouksen päätöksestä tehdyn oikaisupyynnön vuoksi.  Tuolloin esittelytekstissä todettiin, että ”kaupungin omissa maankäyttöä koskevissa suunnitelmissa ei ole mitään tavoitteita po. aikana po. alueelle.”

Vuosi sitten siis annettiin ymmärtää, että hanketta ajaville yrityksille annetaan vain oikeus suunnitella alueen käyttöä omalla kustannuksellaan ja kaupunki sitoutuu vain ohjaamaan kehittämisvaiheen työtä ilman mitään taloudellisia tai muita sitoumuksia vuosina 2019-2021.

Kaupunginhallitus päätti 20.1.2020 hyväksyä yhdeksi projektiyhtiöksi organisoituneen yritystahon kanssa hanketta koskevan kumppanuussopimuksen.

Esittelytekstin mukaan ”Laaditun toteuttamisselvityksen perusteella hankkeessa voidaan nyt käynnistää Kehitysvaihejonka tavoitteena on laaja kokonaissuunnitelma,

johon Hämeenlinnan kaupunki, yhteistyökumppanit,

kaupalliset operaattorit sekä yksityiset kiinteistösijoittajat voivat sitoutua.

Kehitysvaiheen arvioitu kesto on noin 24 kuukautta ja tavoitteena on, että

kehitysvaiheen päätyttyä hankkeella on vahva asemakaava, vahvistunut

rakennuslupa sekä talousarvio.”

Esittelyn liitteenä ei ole mitään toteuttamisselvitystä.  Liitteenä olevassa projektiyhtiön hankekuvauksessa hankeprosessi jaetaan edelleen esiselvitysvaiheeksi, kehitysvaiheeksi ja rakentamisvaiheeksi. Esiselvitysvaihe päättyi suunnitteluvarauspäätökseen. Ja seuraava vaihe on edelleen kehitysvaihe, jonka tavoitekuvaus on tosin täsmällisempi kuin vuotta aiemmassa kuvauksessa. Muutoin kyseessä on pitkälti sama kuvaus kuin vuotta aiemmin esitetty. Uutta taustatietoa esityksen liitteissä on lähinnä kaupungin omalla kustannuksella tuotettu lyhyt hankkeen mahdollisiin taloudellisiin ja työllisyysvaikutuksiin kohdistuva konsulttiarvio. Sen sisältöön palaan kohta.

Hyväksytyn kumppanuussopimusluonnoksen mukaan ”Kaupunki vastaa omista henkilöstö- ja kaavoituskustannuksistaan sekä kaavaa varten tilattujensuunnittelijoiden konsulttipalkkioista ja tarvittavien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatimiskustannuksista. Kaupunki huolehtii riittävien resurssien varaamisesta siten, että varmistetaan hankkeenvalmistelun sujuva ja aikataulunmukainenkäsittely.

Projektiyhtiö vastaa omista henkilöstökustannuksistaan sekä projektijohdon ja arkkitehtien kustannuksista.”

Mitä siis on tapahtunut?

  • Talvella 2019 luvattu kokonaan yritysryhmän kustannuksella tehtävä kehitysvaihe 2019-2021 on muuttunut kumppanuussopimuksen mukaisella kustannusten jaolla tehtäväksi noin 24 kuukauden kehitysvaiheeksi tammikuusta 2020 tammikuuhun 2022.
  • päätöksen perusteluissa mainittua ”toteuttamisselvitystä” ei ole saatavilla. Ei myöskään mitään raporttia talvella 2019 luvatun ”kehitysvaiheen” ensimmäisen vuoden tuloksista.
  • kaupunki on omalla kustannuksellaan teettänyt hankkeesta köykäisen ja virheellisen vaikutusarvion.

Jos otatte esityslistan liitteissä olevan vaikutusarvion näkyviinne, menkää sivulle 6.

Sivulla 6 esitetään arvio työllisyysvaikutuksista. Rakentamisaikaiset välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset arvioidaan yhteensä 1800 henkilöksi. Tekstissä mainitaan, että henkilötyövuosina vaikutukset ovat vähäisemmät. Näin todella on, koska rakentamisvaiheen on arvioitu esityslistatekstin mukaan kestävän 2-4 vuotta. Jos tuo 1800 jaetaan 2-4 vuodelle, vaikutus on 450 – 900 henkilötyövuotta vuodessa.

Toimintavaiheen yhteenlasketut välittömiksi ja välillisiksi työllisyysvaikutukset arvioidaan 1300 henkilöksi. Nämä arvioidaan vuosittaisiksi vaikutuksiksi, eli henkilötyövuosiksi.

Tekstissä edellisen pohjalta todetaan. ”Rakentamis- ja toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 3 100 henkilöä.”  Samaa viestiä vielä vahvistetaan sivulla olevalla kuviolla. Tätä sitten sivun alareunassa verrataan Hämeenlinnan työpaikkojen kokonaismäärään, josta tuo 3100 olisi raportin mukaan 11 %.

Toisin sanoen: ei huomata, että lasketaan yhteen rakentamisajan 2-4 vuoden määrä ja toimintavaiheen 1 vuoden luku ja muka saadaan kokonaisvaikutus! Oikea yhteenlasku tuottaisi luvuksi 1750 – 2200 eikä 3100.

Sen paremmin laskelmassa kuin työllisyysvaikutusten alueellisen kohdentumisen arviossa raportin sivulla 7 ei oteta lainkaan huomioon sitä, että Areena-kokonaisuuteen muodostuvissa työpaikoissa on merkittävässä määrin työpaikkoja, jotka siirtyisivät muualta kaupungin alueelta. Ne siis vähentäisivät työpaikkoja muualla kaupungissa. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyisen jäähallin palveluista ja oheispalveluista siirtyvät työpaikat, kokonaisuuteen sijoittuvat kaupungin palvelujen työpaikat (on puhuttu esim. pääterveysasemasta ja tai kaupungintalon toiminnoista) ja ainakin jokin osa kokonaisuuteen sijoittuvista kaupallisista palveluista.

Kun raportissa puhutaan ”kokonaistyöllisyysvaikutuksesta” ja sen alueellisesta kohdentumisesta suhteessa koko kaupunkiin ja Kanta-Hämeeseen, on aikamoinen laiminlyönti, että raportti sivuuttaa kokonaan työpaikkojen vähenemisen muualla kaupungissa.

Konsulttityö tehtiin Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta. Työtä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat Tarja Majuri, Niklas Lähteenmäki, Jenni Sabel ja Jari Mettälä Hämeenlinnan kaupungilta. Työstä vastasi Kimmo Koski Ramboll Finland Oy:stä.  Mielestäni projektiryhmä ei ole osoittanut tarpeellista vastuullisuutta, kun se ei ole edellyttänyt raportin korjaamista ennen sen julkistamista ja käyttämistä kaupungin päätöksenteon tausta-aineistona. Samaa vastuun puutetta on siinä, että apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo on hyväksynyt tällaisen konsulttiraportin osaksi kaupunginhallitukselle tekemäänsä esittelyä.

Kun kaupunginhallitus toi tämän asian vain tiedoksi eikä mahdollistanut valtuustolle asiasta päättämistä vieläkään, niin jään kysymään, minkälaista reaktiota se valtuustolta odottaa. Olisko facebookin tyyliin vaihtoehdot:

  • tykkään,
  • ihastun
  • vau!
  • surullinen
  • vihainen.

Minun reaktioni taitaa olla tuon viimeisen ja toiseksi viimeisen yhdistelmä.

Kommentointi on suljettu.

css.php