ONKO HÄMEENLINNALLA MALTTIA?

Koronakriisin aiheuttamia talousongelmia ei pidä ratkaista hätäjarrutuksella, pikaisilla julkisten menojen leikkauksilla ja välittömillä kansan kulutusta rajoittavilla palkka- ja sosiaaliturvaratkaisuilla. 

Ensin pitää huolehtia edelleen jatkuvan pandemian ehkäisyn jatkumisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon selviytymisestä. Pitää myös elvyttää yritystoimintaa. Pahimmin kärsinyt yrityssektori on suurelta osin pieniä ja pienehköjä palveluyrityksiä. Elvytyksen ytimenä eivät ole yritystuet, vaan palvelujen ja tuotteiden kysynnän elvyttäminen.  Ja lisäksi elvytetään lisäämällä julkisia investointeja esimerkiksi ilmastomuutosta hillitseviin kohteisiin, koulutukseen ja tutkimukseen.

Elvytyksen rahoitus perustuu menoleikkausten sijasta julkisen velan lisäämiseen. Kun elvytyksellä saadaan talous nousuun, myös velanmaksukyky paranee. Ja onneksi julkisen sektorin lainojen korko on alhainen, parhaimmillaan jopa negatiivinen. Siksi on mahdollista siirtyä tiukempiin talouden tasapainotuskeinoihin vasta vuodesta 2023 alkaen.

Edellä esitetty ei ole mistään vasemmiston ajatuspajasta, vaan tiivistetty tulkinta taloustieteilijöiden Vesa Vihriälä, Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo toukokuun alkupuolella tekemästä välittömien taloustoimenpiteiden ehdotuksesta. Ehdotukseen sisältyi myös tuttuja työmarkkinoiden ja hyvinvointivaltion rakenneuudistuksia ja kestävyysvajeen poistamista koskevia pidemmän aikavälin ehdotuksia. 

Taloustieteilijöiden Sanna Marinin hallitukselle tekemät ehdotukset edellyttävät myös  Hämeenlinnan ja muiden kuntien osallistumista. 

Pandemian ehkäisy ja hoito työllistää meidän sosiaali- ja terveydenhuoltoamme vielä pitkään. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin kohdistuu lisäodotuksia. Hammashoidosta sydäntautien ja syöpien hoitoon ovat jonot pidentyneet koronaan keskittymisen aikana. Vaikkei todennäköistä pandemian toista aaltoa tulisikaan, kaupungin palveluissa on paljon lisätyön tarvetta. Eikä väestön ikääntyminenkään ole pandemiaan päättynyt.

Syksyllä tarvitaan oppilashuollon ja opetuksen lisäpanostuksia, jotta ne koululaiset, joilla ei ollut kotiopiskelussa riittävästi tukea, saadaan pidettyä mukana. Homekoulujen korjaaminen on yksi tärkeä elvyttävien investointien kohde. Samoin on oppivelvollisuuden pidentäminen hallitusohjelman ja taloustieteilijöiden suosituksen mukaisesti.

Paikallisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ylläpitoon on saatavissa ja saatava lisää valtion rahoitusta. Sote-uudistus, jossa rahoitusvastuu on ehdotettu siirrettäväksi kunnilta valtiolle, helpottaa myös kaupungin taloudellisen tulevaisuuden perspektiiviä tuntuvasti. Painostetaan valtiota näissä asioissa jämäkkyyteen.

On tietysti ymmärrettävää, että kaupungin alijäämän kasvun ja siten velkaantumisen vauhti voi houkutella jopa paniikkinappulan painamiseen. Toisaalta kaupungissamme on pidetty realistisena kymmenien miljoonien velkaantumista toriparkin tai Hämeensaari-areenan kaltaisten elinvoimainvestointien tai vielä isomman velkaosuuden Assi-sairaalahankkeen kanssa.  Vihriälän taloustutkijaryhmän mukaan velkaa voidaan sietää, kunhan rahat käytetään oikein. Sitä on käytettävä hyvinvoinnin ja paremman tulevaisuuden luomiseen. Tarvitaan malttia lähitulevaisuuden velanmaksukyvyn varmistamiseen.

(julkaistu Hämeen Sanomissa 1.6.2020

Kommentointi on suljettu.

css.php